Sisättö ja Vaho

Sisättö ja Vaho ovat asutukseltaan nuorempia ja niiden asutushistoria poikkeaa olennaisesti vanhemman naapurinsa Juhtimäen asutushistoriasta. Sisätön ja Vahon asema suhteessa Kyrösjärven itäisiin rantakyliin oli toisenlainen. Alueet sijaitsivat lähellä ja olivat luonteeltaan rantakylien ulkopalstoja – eivät erämaita – joita kyettiin hyödyntämään näiden rantakylien taloista käsin niiden omalla työvoimalla.

Väestönkasvu ja lainsäädännön muutokset, jotka mahdollistivat torppien muodostamisen myös talonpoikaistaloihin, aloittivat näiden kahden kylän pysyvän asuttamisen 1750-luvulta lähtien. Ne muodostuivat torpparikylinä, sillä kylissä ei ollut ainoatakaan alkuperäistä talona syntynyttä paikkaa.

Isojaon myötä kaksi rantakylien taloa joutui muuttamaan kylissä sijainneisiin torppiinsa. Iso-Röyhiön Talonen siirtyi Sisätön kylään, joskin alueen vielä tuolloin katsottiin kuuluvan Juhtimäkeen. Talonen säilytti muutossa nimensä.

Luhalahden Ronkka puolestaan muutti Vahossa sijainneeseen Vilpusniemen torppaansa ja muutossa Ronkka nimi jäi pois ja nimeksi jäi torpan nimi Vilpusniemi, joka myöhemmin on muuttunut muotoon Vilpus.

Sisättö ja Vaho muodustuvat useista osista kuten Talosenperä, Laurilanperä, Kolunperä, Ylijoenperä, Pääjärvenperä jne. Virallisemmin puhutaan asumakylistä. Nillä ei ole tarkkaa maantieteellistä rajaa, mutta paikallinen väestö tunnistaa alueet selkeästi.